Näissä määrin verbaaliakrobatiaa saattaisi riittää

Sana-akrobatiaksi kuvailtiin melko osuvasti tapaa, jolla ministeri Krista Kiuru vastasi eduskunnan kyselytunnilla koronarokotteista. En keksisi itse parempaa sanaa kiteyttää ministerin verbaliikkaa, joka poliittiseen kielenkäyttöön tottuneeltakin vaatii sekä käsityskykyä että hermoja.

Sanojen tarkoituksena on muun muassa tökkiä tunteita. Omani tulivat tökityiksi, kun keskustelukumppanini puhe vilisi tarpeettomasti potentiaaleja. Voisi, saattaa, pitäisi, ehkä, kenties, jos. Jokainen ehdollistaminen toimi suojamuurina ja kiertoilmauksena. Tavoitteena oli kummankin keskustelijan lopullisen kannan selvittäminen. Sellaisessa ehdollistavat sanat toimivat huonosti, sillä lopullisten keskustelujen jälkeen tilannetta ei helpota se, jos kovin moni ovi jää auki konditionaali välissään.

Joskus konditionaalin valitseminen voi toimia viestinnällisenä tehokeinona. Ehdollistaminen ei automaattisesti merkitse epärehellisyyttä. Ehtolauseilla on ilman muuta aikansa ja paikkansa. Epäselvä viestintä voitaisiin kuitenkin kuopata, se ei nimittäin suojele. Toki viestintä on aina vain kertoja. Sen lähtökohdat ovat aina toiminnassa.

Kissankarvoista tukkeutuvaa imuria ei kerta kaikkiaan voida markkinoida lemmikkikotiin sopivana. Ravintoloita ei voida ilmoittaa suljettaviksi maanantaina, jos laki mahdollistaa niiden sulkemisen vasta tiistaina. Ulkonaliikkumiskieltoa ei siltä osin voida ottaa keinovalikoimaan ellei tilanne olennaisesti pahene, kuitenkin ottaen huomioon sen, että lähtökohtaisesti kaikkia rajoituksia on nyt tiukasti noudatettava ja sulkutoimia tehdään tilanteet huomioiden kiinnittäen erityistä huomiota kuitenkin siihen, että niitä ei voida kuitenkaan täysimääräisesti tehdä ja siltä osin taas on huomioitava että on mahdollista että jotakin ulkonaliikkumiskiellon tyyppistä ei voida rajata pois ja se pannaan täytäntöön mikäli tilanne siltä alkaa vahvasti näyttää.

Rivien välit ovat olemassa siksi, että sanat näkisi lukea paremmin. Pidetään huoli siitä, että näin todella on ja tapahtuu. Ei mainosteta baarijakkaraa neljän hengen ruokapöytänä, vaikka se sitä soveltuvin osin saattaisi jollekin olla. Ei sovita tapaamista aamukahdeksaksi, jos tiedämme nukkuvamme kymmeneen kuitenkin.

Sanat voivat muodostaa sirkuksen, mutta muistetaan, että klovni voi olla samaan aikaan tavattoman hauska ja maailman pelottavin hahmo. Kaikkein pelottavinta on, jos sitä kohti on käveltävä trapetsille työnnettynä.